Pää kylmänä, jalat lämpiminä
Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja ja Suomen arvostetuin ekonomi Sixten Korkman sanoi täyteen ahdetussa luentosalissa viime joulukuussa: "Jos EU selviää vuodesta 2012, se selviää mistä vain." Istuin yleisön joukossa puolikkaalla muovituolilla. Toisella puolikkaalla istui äitini ikäinen tyylikäs harmaahiuksinen rouva. Nyökkäilimme toisillemme, fiksu mies.
Korkmanin viesti oli selkeä: EU:n tulevaisuus on Italian käsissä. Muutoksena aikaisempaan, sillä on nyt paitsi taitava, myös kansainvälisessä perspektiivissä uskottava johtaja (Mario Monti). Siirtäessään uudistuksia aina vain eteenpäin entinen pääministeri (Silvio Berlusconi) ajoi Italian niin tiukkaan taloudelliseen kurimukseen, että valtaosalle kansasta muutosten välttämättömyys on ilmeinen. Korkman oli kaiken kaikkiaan varovaisen optimistinen Italian ja EU:n suhteen.
Tuntuu oudolta sanoa tätä, mutta joskus olisi parempi olla seuraamatta uutisointia. Huonot uutiset ovat omiaan masentamaan ihmistä, viemään häneltä tulevaisuudenuskon. Meidän on syytä muistaa, että hyvät uutiset eivät täytä nykyajan uutiskriteereitä. Sadan uuden työntekijän palkkaaminen ei ole uutinen, mutta saman suuruisen porukan irtisanominen on. Media siis välittää meille vinoutuneen kuvan todellisuudesta.
Meille riittää, että teemme oman työmme niin hyvin kuin osaamme ja pidämme huolta niistä ihmisistä, jotka ovat nyt lähellämme. Turha murehtia siitä, mitä tapahtuu vuonna 2013 tai 2050. Sitä ei kukaan ihminen tiedä. Miksi siis masentua siitä. Tässä päivässä on paljon hyvää. Se on vain kyettävä näkemään.
Korkmanin viesti oli selkeä: EU:n tulevaisuus on Italian käsissä. Muutoksena aikaisempaan, sillä on nyt paitsi taitava, myös kansainvälisessä perspektiivissä uskottava johtaja (Mario Monti). Siirtäessään uudistuksia aina vain eteenpäin entinen pääministeri (Silvio Berlusconi) ajoi Italian niin tiukkaan taloudelliseen kurimukseen, että valtaosalle kansasta muutosten välttämättömyys on ilmeinen. Korkman oli kaiken kaikkiaan varovaisen optimistinen Italian ja EU:n suhteen.
Tuntuu oudolta sanoa tätä, mutta joskus olisi parempi olla seuraamatta uutisointia. Huonot uutiset ovat omiaan masentamaan ihmistä, viemään häneltä tulevaisuudenuskon. Meidän on syytä muistaa, että hyvät uutiset eivät täytä nykyajan uutiskriteereitä. Sadan uuden työntekijän palkkaaminen ei ole uutinen, mutta saman suuruisen porukan irtisanominen on. Media siis välittää meille vinoutuneen kuvan todellisuudesta.
Meille riittää, että teemme oman työmme niin hyvin kuin osaamme ja pidämme huolta niistä ihmisistä, jotka ovat nyt lähellämme. Turha murehtia siitä, mitä tapahtuu vuonna 2013 tai 2050. Sitä ei kukaan ihminen tiedä. Miksi siis masentua siitä. Tässä päivässä on paljon hyvää. Se on vain kyettävä näkemään.
Kommentit