Futisbuumi?
Vaihteeksi jalkapalloa.
Kotimaisen jalkapallokauden ensimmäisten kierrosten positiivisin asia on ollut lievästi kohonneet yleisömäärät. Reilun kolmentuhannen yleisömäärä on ollut varsin tavallinen näky monella paikkakunnalla, vaikka säätkään eivät ole liiemmin katsomoon houkutelleet.
Miksi näin? Voisiko taustalla olla yleisön vieraantuminen jääkiekosta? Yleisö etsii korvaavia kokemuksia?
Jääkiekon SM-liigassa on tehty taloudellisin perustein muutamia ratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet lajin suosioon. SM-liigan sulkeminen on osoittautunut virheeksi. Tasonmittauspelit täyttävät pelleilyn tunnusmerkit. Uskon, että Hokki olisi laittanut Kalpan kovemmalle koetukselle kuin mihin Jukurit pystyi, mutta siihen ei annettu edes mahdollisuutta, koska Kajaanissa olosuhteet eivät ole liigatasolla. SM-liiga ei osannut hyödyntää Kainuun lätkäbuumia vaan katkaisi siltä siivet. Hokilta vietiin tilaisuus järjestää talouttaan kuntoon. Ensi kaudella työ on aloitettava alusta.
Toinen suuri virhe oli tv-oikeuksien myyminen maksullisille kanaville. Vaikka viimeiset pelit näytettiinkin, koko kauden kannalta SM-liigan suosio osoitti takuulla alaspäin. Kuinka potentiaaliset kannattajat löytävät oman joukkueensa, kun eivät näe sitä tositoimissa edes tv:ssä? SM-liigan brändissä alkaa olla "yesterdayn".
Uskon, että lähivuosien aikana entistä useampi liigajoukkue joutuu läpikäymään saman taloudellisen kurimuksen, minkä kanssa TPS nyt painii. Tulemme näkemään entisestään kurjistuvia budjetteja, entistä pienempiä yleisömääriä ja entistä nopeampia lähtöjä muiden maiden rahakkaimpiin liigoihin.
Jalkapallopuolella käyrä osoittaa pitkästä aikaa ylöspäin. Joukkueista esimerkiksi TPS on saanut lupaavan lähdön kaudelleen. Uskon, että joukkueen menestys on koko lajin kannalta erinomainen asia. Paatelainen tuo suomalaiseen jalkapalloiluun kauan kaivattua tappaja-asennetta ja ammattimaisuutta. Toinen näkökulma on, että jos Turun talousenkelit saavat vastinetta rahoilleen, muuallakin on mahdollisuuksia saada uusia sponsoreita.
Toinen kautensa hyvin aloittanut on Valkeakosken Haka. Hakan viimeisten vuosien hyvä menestys on osoittanut, että jos ei ole käytettävissä 2,5 miljoonan budjettia täytyy tehdä pitkäjänteistä työtä taitavan valmennuksen johdolla. Hakan runko on ollut pitkään kasassa, peruskuntokaudella tehdään pyyteettömästi töitä ja joukkueella on selkeä "pelikirja", vaikka menestyksessä ollaankin oltu varsin paljon yhden miehen varassa. (On ollut mielenkiintoista nähdä, että Vallun vaikutuksesta moni joukkueen pelaajista pyrkii pelaamaan kuin maestro: uskaltaa pitää palloa, harhautella vastustajia ja tehdä yllättäviäkin ratkaisuja)
AC Oulun kaltaisilla joukkueilla, jotka ovat nousseet pääsarjatasolle puolivahingossa, ei ole mitään asiaa liigassa, koska niillä ei ole kumpaakaan yllä mainituista tekijöistä. Ostomiehillä ja kauden mittaisilla projekteilla ei voida saavuttaa menestystä. Joukkueella on taitava valmentaja, mutta taustat ovat niin sekavat, ettei se voi olla vaikuttamatta pelaajien haluun sitoutua "projektiin".
Kotimaisen jalkapallokauden ensimmäisten kierrosten positiivisin asia on ollut lievästi kohonneet yleisömäärät. Reilun kolmentuhannen yleisömäärä on ollut varsin tavallinen näky monella paikkakunnalla, vaikka säätkään eivät ole liiemmin katsomoon houkutelleet.
Miksi näin? Voisiko taustalla olla yleisön vieraantuminen jääkiekosta? Yleisö etsii korvaavia kokemuksia?
Jääkiekon SM-liigassa on tehty taloudellisin perustein muutamia ratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet lajin suosioon. SM-liigan sulkeminen on osoittautunut virheeksi. Tasonmittauspelit täyttävät pelleilyn tunnusmerkit. Uskon, että Hokki olisi laittanut Kalpan kovemmalle koetukselle kuin mihin Jukurit pystyi, mutta siihen ei annettu edes mahdollisuutta, koska Kajaanissa olosuhteet eivät ole liigatasolla. SM-liiga ei osannut hyödyntää Kainuun lätkäbuumia vaan katkaisi siltä siivet. Hokilta vietiin tilaisuus järjestää talouttaan kuntoon. Ensi kaudella työ on aloitettava alusta.
Toinen suuri virhe oli tv-oikeuksien myyminen maksullisille kanaville. Vaikka viimeiset pelit näytettiinkin, koko kauden kannalta SM-liigan suosio osoitti takuulla alaspäin. Kuinka potentiaaliset kannattajat löytävät oman joukkueensa, kun eivät näe sitä tositoimissa edes tv:ssä? SM-liigan brändissä alkaa olla "yesterdayn".
Uskon, että lähivuosien aikana entistä useampi liigajoukkue joutuu läpikäymään saman taloudellisen kurimuksen, minkä kanssa TPS nyt painii. Tulemme näkemään entisestään kurjistuvia budjetteja, entistä pienempiä yleisömääriä ja entistä nopeampia lähtöjä muiden maiden rahakkaimpiin liigoihin.
Jalkapallopuolella käyrä osoittaa pitkästä aikaa ylöspäin. Joukkueista esimerkiksi TPS on saanut lupaavan lähdön kaudelleen. Uskon, että joukkueen menestys on koko lajin kannalta erinomainen asia. Paatelainen tuo suomalaiseen jalkapalloiluun kauan kaivattua tappaja-asennetta ja ammattimaisuutta. Toinen näkökulma on, että jos Turun talousenkelit saavat vastinetta rahoilleen, muuallakin on mahdollisuuksia saada uusia sponsoreita.
Toinen kautensa hyvin aloittanut on Valkeakosken Haka. Hakan viimeisten vuosien hyvä menestys on osoittanut, että jos ei ole käytettävissä 2,5 miljoonan budjettia täytyy tehdä pitkäjänteistä työtä taitavan valmennuksen johdolla. Hakan runko on ollut pitkään kasassa, peruskuntokaudella tehdään pyyteettömästi töitä ja joukkueella on selkeä "pelikirja", vaikka menestyksessä ollaankin oltu varsin paljon yhden miehen varassa. (On ollut mielenkiintoista nähdä, että Vallun vaikutuksesta moni joukkueen pelaajista pyrkii pelaamaan kuin maestro: uskaltaa pitää palloa, harhautella vastustajia ja tehdä yllättäviäkin ratkaisuja)
AC Oulun kaltaisilla joukkueilla, jotka ovat nousseet pääsarjatasolle puolivahingossa, ei ole mitään asiaa liigassa, koska niillä ei ole kumpaakaan yllä mainituista tekijöistä. Ostomiehillä ja kauden mittaisilla projekteilla ei voida saavuttaa menestystä. Joukkueella on taitava valmentaja, mutta taustat ovat niin sekavat, ettei se voi olla vaikuttamatta pelaajien haluun sitoutua "projektiin".
Kommentit