Auringonlaskun ratsastaja?
Perussuomalaisten riveissä on fraktio, murtuma. Tuo fraktio ei ole syntynyt tyhjästä, se on ollut olemassa jytkyvaaleista lähtien. Se on vain tullut esiin tässä vaiheessa, koska Soini ei enää ole puolueensa yksinvaltias. Ensin Pirkko Ruohonen-Lerner, Soinin adjutantti, heitettiin tylysti sivuun, eikä Soini voinut muuta kuin katsella tapahtumasarjaa sivusta, koska oli alusta lähtien selvää, että Lindström tulee voittamaan äänestyksen teki Soini mitä tahansa. Nyt Soini on menettämässä toisen uskollisen, kun Anssi Joutsenlahti on ilmoittanut siirtyvänsä ansaitulle eläkkeelle. Ja kaiken lisäksi pikkulinnut ovat laulelleet riidoista Putkosen kanssa.
Mittari tikittää Soinille. Tosiasia on, että tää on todennäköisesti viimeinen taisto, koska vaikka hän on vasta 52-vuotias, niin terveys prakaa ja mies näyttää yli 60-vuotiaalta. Soini on siis auringonlaskun mies, joka haluaa uransa huipentumaksi tarttua ministerisalkkuun. Nyt tuolle Soinin huolella siloittelemalle tielle on tullut paha kuoppa, joka on suistamassa Soinin Audin ojaan. Kuopalla on nimi: Jussi Halla-aho.
Jytkyvaalien alla perussuomalaiset oli yhtä kuin Timo Soini. Halla-ahokin nousi julkisuuteen Soinin varjosta ja Soini antoi Jussin puhua, koska hänen puheillaan oli vankka kannatus pääkaupunkiseudun lähiöissä.
Halla-aholaiset eivät ole olleet tyytyväisiä perussuomalaisten oppositiopolitiikkaan. Soini on lähinnä pyrkinyt koulimaan parvestaan hallituskelpoista, mutta ei ole kyennyt luomaan puolueelle omaa identiteettiä eli suunnitelmaa siitä, millaista Suomea he haluavat olla rakentamassa. Perussuomalaiset ovat rakentaneet olemassaolonsa hallituskritiikille eli sillä ei edelleenkään ole mitään omaa.
Nyt puolue on tullut tienhaaraan. Puolue tarvitsee vaaliohjelman, mutta nyt tuntuu siltä, että puolueella ei ole ajatusta, mitä siihen kirjoitetaan. Soini ei halua rakentaa uutta vaalistrategiaa maahanmuuttokriittisyydelle. Kreikastakaan ei oikein enää voi jauhaa, koska siitä jauhavat kaikki muutkin ja ne laulut on laulettu liian monta kertaa. Persut eivät voi asettaa hallitukseen menolleen mitään konkreettisia kynnyksiä. Ruotsin tapahtumat pelottavat Soinia. Hän ei halua viedä persuja sille tielle, jolla ruotsidemokraatit ovat. Soini haluaa pitää ovet auki kaikkiin suuriin puolueisiin.
Vaikuttaa siltä, että Soinin vaalistrategia on mennä vaaleihin ilman varsinaista vaaliohjelmaa ja keskittyä komppaamaan Kepua. Toinen kysymys on, riittääkö tällainen "politiikka" muille persuille. Halla-aho on persujen keskuudessa vahvemmassa asemassa kuin Soinin lempivävy Jussi Niinistö.
Herää Soinin kannalta vaikeita kysymyksiä. Ensinnäkin, onko Soinin poliittinen pääoma kulutettu loppuun? Onko hänellä vielä takataskussa kansaanvetoavia sutkautuksia? Vieläkö hän löytää persunmentäviä aukkoja vastustajan puolustuksesta? Jos "perseenmyyntipuhe" oli parasta, mitä Soinilla on tarjota, voimme jakaa perinnön.
Toinen vaikea kysymys on tämä: onko Soini puoluettaan suurempi? On päivänselvää, että Halla-aho ja moni muu perussuomalainen saa kiittää työpaikastaan Timo Soinia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Soinin katse on menneisyydessä, halla-aholaisten tulevaisuudessa. Halla-aholaiset tietävät, että heidän on pakko tehdä isänmurha, jos aikovat pitää kiinni työpaikastaan. Kolmas kysymys kuuluukin, onko perussuomalaisten joukossa ketään, jonka taakse puolueen jäsenet ja kannattajat voivat edes jossain määrin yksissä tuumin asettua? Jos maahanmuuttajien suhteellinen osuus ei Suomessa radikaalisti kasva kolmesta prosentista, perussuomalaisten laulut on kohta laulettu ja puolue taantuu pienpuolueeksi.
Ellei puolue sitten jotenkin onnistu luomaan nahkaansa uudelleen. Kuten todettua, siihen on tarvettu, mutta Soinista ei siihen prosessiin taida olla. Hänen poliittinen pääomansa on kaikesta päätellen syöty. Ja toisaalta, välittääkö Soini ylipäätään siitä, että perussuomalaiset ovat vaarassa jäädä pelkäksi tähdenlennoksi SMP:n tapaan? Alkaa vaikuttaa siltä, että ei välitä. Hänelle riittää, että hän voi todeta ylittäneensä oppi-isänsä Veikko Vennamon saavutukset, käy näissä vaaleissa miten tahansa. Siihen tapaan on tätä taloa rakennettu.
Ps. tämä teksti sai innoituksensa HS:n artikkelista, joka löytyy täältä.
Mittari tikittää Soinille. Tosiasia on, että tää on todennäköisesti viimeinen taisto, koska vaikka hän on vasta 52-vuotias, niin terveys prakaa ja mies näyttää yli 60-vuotiaalta. Soini on siis auringonlaskun mies, joka haluaa uransa huipentumaksi tarttua ministerisalkkuun. Nyt tuolle Soinin huolella siloittelemalle tielle on tullut paha kuoppa, joka on suistamassa Soinin Audin ojaan. Kuopalla on nimi: Jussi Halla-aho.
Jytkyvaalien alla perussuomalaiset oli yhtä kuin Timo Soini. Halla-ahokin nousi julkisuuteen Soinin varjosta ja Soini antoi Jussin puhua, koska hänen puheillaan oli vankka kannatus pääkaupunkiseudun lähiöissä.
Halla-aholaiset eivät ole olleet tyytyväisiä perussuomalaisten oppositiopolitiikkaan. Soini on lähinnä pyrkinyt koulimaan parvestaan hallituskelpoista, mutta ei ole kyennyt luomaan puolueelle omaa identiteettiä eli suunnitelmaa siitä, millaista Suomea he haluavat olla rakentamassa. Perussuomalaiset ovat rakentaneet olemassaolonsa hallituskritiikille eli sillä ei edelleenkään ole mitään omaa.
Nyt puolue on tullut tienhaaraan. Puolue tarvitsee vaaliohjelman, mutta nyt tuntuu siltä, että puolueella ei ole ajatusta, mitä siihen kirjoitetaan. Soini ei halua rakentaa uutta vaalistrategiaa maahanmuuttokriittisyydelle. Kreikastakaan ei oikein enää voi jauhaa, koska siitä jauhavat kaikki muutkin ja ne laulut on laulettu liian monta kertaa. Persut eivät voi asettaa hallitukseen menolleen mitään konkreettisia kynnyksiä. Ruotsin tapahtumat pelottavat Soinia. Hän ei halua viedä persuja sille tielle, jolla ruotsidemokraatit ovat. Soini haluaa pitää ovet auki kaikkiin suuriin puolueisiin.
Vaikuttaa siltä, että Soinin vaalistrategia on mennä vaaleihin ilman varsinaista vaaliohjelmaa ja keskittyä komppaamaan Kepua. Toinen kysymys on, riittääkö tällainen "politiikka" muille persuille. Halla-aho on persujen keskuudessa vahvemmassa asemassa kuin Soinin lempivävy Jussi Niinistö.
Herää Soinin kannalta vaikeita kysymyksiä. Ensinnäkin, onko Soinin poliittinen pääoma kulutettu loppuun? Onko hänellä vielä takataskussa kansaanvetoavia sutkautuksia? Vieläkö hän löytää persunmentäviä aukkoja vastustajan puolustuksesta? Jos "perseenmyyntipuhe" oli parasta, mitä Soinilla on tarjota, voimme jakaa perinnön.
Toinen vaikea kysymys on tämä: onko Soini puoluettaan suurempi? On päivänselvää, että Halla-aho ja moni muu perussuomalainen saa kiittää työpaikastaan Timo Soinia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Soinin katse on menneisyydessä, halla-aholaisten tulevaisuudessa. Halla-aholaiset tietävät, että heidän on pakko tehdä isänmurha, jos aikovat pitää kiinni työpaikastaan. Kolmas kysymys kuuluukin, onko perussuomalaisten joukossa ketään, jonka taakse puolueen jäsenet ja kannattajat voivat edes jossain määrin yksissä tuumin asettua? Jos maahanmuuttajien suhteellinen osuus ei Suomessa radikaalisti kasva kolmesta prosentista, perussuomalaisten laulut on kohta laulettu ja puolue taantuu pienpuolueeksi.
Ellei puolue sitten jotenkin onnistu luomaan nahkaansa uudelleen. Kuten todettua, siihen on tarvettu, mutta Soinista ei siihen prosessiin taida olla. Hänen poliittinen pääomansa on kaikesta päätellen syöty. Ja toisaalta, välittääkö Soini ylipäätään siitä, että perussuomalaiset ovat vaarassa jäädä pelkäksi tähdenlennoksi SMP:n tapaan? Alkaa vaikuttaa siltä, että ei välitä. Hänelle riittää, että hän voi todeta ylittäneensä oppi-isänsä Veikko Vennamon saavutukset, käy näissä vaaleissa miten tahansa. Siihen tapaan on tätä taloa rakennettu.
Ps. tämä teksti sai innoituksensa HS:n artikkelista, joka löytyy täältä.
Kommentit