Ei-puolue
SDP:n sisällä käydään kiivaaksi kuvattua puheenjohtajataistelua. Itse en kiivautta allekirjoita. Kiertueen sisältöä voidaan paremmin kuvata teemalla "Jättekivaa!". Ihmettelen suuresti, että perinteinen työläisten edunvalvojapuolue ei näy köyhän kansan kurjuutta.
Tosiasiahan nimittäin on, että vaikka viime vuosikymmenen aikana kasvaneella keskiluokalla menee paremmin kuin koskaan, tästä maasta löytyy entistä enemmän myös niitä, joilla menee todella huonosti. Pitkäaikais- ja pätkätyöttömyys ovat edelleen keskuudessamme, yksinhuoltajia on entistä enemmän ja vanhukset eivät tahdo löytää apua.
Valtaapitävä porvarihallitus puhuu ja toteuttaa veronalennuksia, joilla tuetaan yksityistä kulutusta. Mutta ei nähdä sitä, kuinka tämä johtaa kiihtyvään inflaatioon ja siihen, että sossun luukulta saatu avustus kuihtuu käsiin. Samaan aikaan toisaalla yhdeksän hyvin toimeentulevaa "nuorta" ja vanhaa ihmistä kilpailee työväenpuolueen johtoasemasta. Ainoa lääke on vastata kaikkeen "Ei!". Hyvinvointivaltiota ei saa muuttaa. Natoon ei mennä.
Okei, täysistuntosalissa oli eilen (tiistaina) käyty vilkasta keskustelua päivähoitomaksujen korotuksista. Oppositio kritisoi, mutta ei voi asialle mitään. Kunhan käydään mediapeliä. Pedataan asemia ensi kevään kunnallisvaaleihin. Kyynisemmät (isot pojat?) sanovat, että hallitusvastuussa ruusupuolue toimisi täsmälleen samoin kuin porvaripuolueet: kyykyttäisi köyhää, joka valittaa naapurille, mutta ei tee mitään, ei edes äänestä ja on siksi epäkiinnostava ja vaaraton.
Tänä aikana olisi olemassa tilaus pistää punalippu iloisesti liehumaan. Julistaa avoimesti kommunismin ihanuutta. "Pistetään hyvinvointi jakoon!", "Autetaan miestä mäessä ja sokeat tien yli!", "Palautetaan ihmiselle - köyhällekin - arvo". Mutta ei, ehdokkaat pölisevät vanhaa joikua unelmista, joilla ei ole realistista pohjaa. Vai uskooko joku oikeasti ilmaiseen päivähoitoon tai joukkoliikenteeseen ja onko vielä joku, joka ei ymmärrä ilmastonmuutoksen olevan uhka?
Kuinka pitkälle näin voidaan mennä? Missä vaiheessa tulee seinä vastaan ja kansa nousee? Tuleeko se? Vajaat sata vuotta sitten olimme samassa tilanteessa. Suuret tuloerot ja pettymys politiikkaan johtivat sisällissotaan. Mutta kuinka kansa kapinoi vuonna 2008? Ostaa irtisanomisrahoilla ja korvauksilla viinaa ja juo itsensä hengiltä. Porvaristo taputtaa käsiään ja pistää rekrytointifirman hakemaan lisää käsiä ja jalkoja Thaimaasta.
Vasemmiston alennustila sataa porvarien laariin. Porvarijohtajien yksityis(vai seksi-)elämän seuraaminen alkaa olemaan yhtä suurta kansanhupia kuin oli kauniit ja rohkeat jokin vuosi sitten ja kansa palkitsee korkeilla gallupluvuilla. Miksei Erkki edes kähmi!
Tosiasiahan nimittäin on, että vaikka viime vuosikymmenen aikana kasvaneella keskiluokalla menee paremmin kuin koskaan, tästä maasta löytyy entistä enemmän myös niitä, joilla menee todella huonosti. Pitkäaikais- ja pätkätyöttömyys ovat edelleen keskuudessamme, yksinhuoltajia on entistä enemmän ja vanhukset eivät tahdo löytää apua.
Valtaapitävä porvarihallitus puhuu ja toteuttaa veronalennuksia, joilla tuetaan yksityistä kulutusta. Mutta ei nähdä sitä, kuinka tämä johtaa kiihtyvään inflaatioon ja siihen, että sossun luukulta saatu avustus kuihtuu käsiin. Samaan aikaan toisaalla yhdeksän hyvin toimeentulevaa "nuorta" ja vanhaa ihmistä kilpailee työväenpuolueen johtoasemasta. Ainoa lääke on vastata kaikkeen "Ei!". Hyvinvointivaltiota ei saa muuttaa. Natoon ei mennä.
Okei, täysistuntosalissa oli eilen (tiistaina) käyty vilkasta keskustelua päivähoitomaksujen korotuksista. Oppositio kritisoi, mutta ei voi asialle mitään. Kunhan käydään mediapeliä. Pedataan asemia ensi kevään kunnallisvaaleihin. Kyynisemmät (isot pojat?) sanovat, että hallitusvastuussa ruusupuolue toimisi täsmälleen samoin kuin porvaripuolueet: kyykyttäisi köyhää, joka valittaa naapurille, mutta ei tee mitään, ei edes äänestä ja on siksi epäkiinnostava ja vaaraton.
Tänä aikana olisi olemassa tilaus pistää punalippu iloisesti liehumaan. Julistaa avoimesti kommunismin ihanuutta. "Pistetään hyvinvointi jakoon!", "Autetaan miestä mäessä ja sokeat tien yli!", "Palautetaan ihmiselle - köyhällekin - arvo". Mutta ei, ehdokkaat pölisevät vanhaa joikua unelmista, joilla ei ole realistista pohjaa. Vai uskooko joku oikeasti ilmaiseen päivähoitoon tai joukkoliikenteeseen ja onko vielä joku, joka ei ymmärrä ilmastonmuutoksen olevan uhka?
Kuinka pitkälle näin voidaan mennä? Missä vaiheessa tulee seinä vastaan ja kansa nousee? Tuleeko se? Vajaat sata vuotta sitten olimme samassa tilanteessa. Suuret tuloerot ja pettymys politiikkaan johtivat sisällissotaan. Mutta kuinka kansa kapinoi vuonna 2008? Ostaa irtisanomisrahoilla ja korvauksilla viinaa ja juo itsensä hengiltä. Porvaristo taputtaa käsiään ja pistää rekrytointifirman hakemaan lisää käsiä ja jalkoja Thaimaasta.
Vasemmiston alennustila sataa porvarien laariin. Porvarijohtajien yksityis(vai seksi-)elämän seuraaminen alkaa olemaan yhtä suurta kansanhupia kuin oli kauniit ja rohkeat jokin vuosi sitten ja kansa palkitsee korkeilla gallupluvuilla. Miksei Erkki edes kähmi!
Kommentit