Pariisin iskuissa on kyse rikollisuudesta

Vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen läntinen maailma oli yhtä lailla tyrmistynyt kuin nyt. Katseet kääntyivät Yhdysvaltain presidenttiin George W. Bushiin. Bush piti puheen, joka sai ajan saatossa määritelmän ”kohtalokas”. Bush lisäsi puheenkirjoittajien tekstiin yhden sanan. Tuo sana oli ”ristiretki”. Tuo taikasana avasi Pandoran lippaan, ja ajan virta kääntyi uuteen kahtiajaon aikakauteen.

27. helmikuuta vuonna 1933 Berliinin valtiopäivätalossa riehui tulipalo. Kävi ilmi, että kyseessä oli tuhopoltto. Valta-asemaan halunneet kansallissosialistit (suom. natsit) syyttivät tapahtuneesta juutalaisia, ja saivat viestinsä läpi. Kansan enemmistö kääntyi juutalaisvähemmistöä vastaan. Syypää kaikkiin ongelmiin oli löytynyt ja natsien tie valtaan silotettu.

Eurooppaa on kohdannut kriisi. Kriisin keskellä ihminen on taipuvainen toimimaan impulsioidensa eli tunteidensa varassa. Terve järki katoaa. Poliittisessa elämässä on toimijoita, jotka pyrkivät käyttämään näitä tunteita hyväkseen. Bush toimi juuri niin kuin iskun järjestänyt Al-Qaida oli toivonut. Hän teki tilanteesta henkilökohtaisen tulkinnan ja julisti iskun tekijäksi muslimit. Varomaton lausunto johti siihen, että Al-Qaida sai joukkoonsa lisää taistelijoita ja Amerikan (ja lännen) vastaisuus lisääntyi.

EU on ollut taloudellisen ja poliittisen kriisin keskellä noin seitsemän vuoden ajan. Monessa jäsenmaassa, myös Suomessa, ollaan kyselty koko Unionin mielekkyyttä. Jäsenyyden etuja ja haittoja pohdittaessa ollaan punnittu muun muassa yhteisen valuutan mielekkyyttä, Brysseliin keskitetyn päätöksenteon hyödyllisyyttä, kriisimaiden tukipakettien järkevyyttä ja viimeksi EU:n kyvyttömyyttä ratkaista pakolaiskriisiä.

Pariisin iskut saattavat pitkällä tähtäimellä jopa pelastaa Unionin. Yksittäisellä maalla on käytettävissään rajallinen keinovalikoima taistelussa ISIS:in kaltaista merkittävää rikollisjärjestöä vastaan. Euroopan Unionilla sitä vastoin on laaja keinovalikoima, jota tietenkin lisää se, että isku kohteeksi joutunut Ranska on myös NATO:n jäsen.

Historian opetus kuuluu: laajoja ohjelmajulistuksia ei kannata tehdä tunteen vallassa. Pariisin iskuihin on pakko reagoida voimakkaasti, mutta kostoiskua siitä ei saa tulla. ISIS ei edusta islamia. ISIS on terroristijärjestö ja pitkän tähtäimen tavoitteeksi pitää asettaa kasvualustan vieminen ISIS:in kaltaisilta järjestöiltä. Siinä jos missä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä yli kansallisten ja uskonnollisten rajojen.

Kansalle historia opettaa varovaisuutta. Poliittisesti epävakaina aikoina esiin pulpahtaa uusia poliittisia liikkeitä, joilla on yksinkertainen maailmankuva ja vielä yksinkertaisempi poliittinen viesti. Näiden liikkeiden suhteen on syytä olla hyvin tarkka. Toisinaan susi pukeutuu vahtikoiran asuun.