Tapaus Kruger
Jos Suomessa järjestettäisiin talonmiesten SM-kilpailuja, koulumme talonmies olisi vahvoilla lajista riippumatta. Erityisen vahva hän tuntuu olevan ennustamisessa. Kysyin häneltä Osakan kisojen avajaisten aattona, tuoko Frantz Kruger Suomelle mitalin. Hän vastasi:"Ei takuulla. Mies ei menesty, koska ei halua jäädä kiinni dopingista. Kruger ei ole ollut vuoteen minkään maan valmennusryhmän mukana, eikä häntä näin ollen ole testattu".
Talonmiehemme ennustus tuli mieleeni, kun kiskoin itseni TV:n äärelle kiekonheiton karsintaan. Totta tosiaan, esitys oli täysin toista mitä tältä kisojen konkarilta oli totuttu näkemään! Mielessäni alkoi pyöriä mielikuvia katkenneista sauvoista ja - niin - salaperäisistä talonmiehistä.
Kuuntelin kiekonheittäjän kommentteja, enkä nähnyt kasvoilla suurtakaan surua, vaikka odotukset olivat olleet kovat. Katsoi vain urheasti eteenpäin, vaikka oli hetki sitten epäonnistunut elämänsä kilpailussa. Heittänyt kauden huonoimman tuloksen vaikka itse sanoi ennen kisaa omaavansa eväät 70-metrisiin!
Toinen puoli minusta halusi uskoa miestä. Että kyse oli vääränlaisesta heittoalustasta, uudesta edustusasusta (?), yliyrittämisestä ja ties mistä. Toinen puoli näki miehen kasvoilla petoksen merkit. Paha maku suussa aloin miettiä mitä kaikkea mahdollinen petos merkitsee.
Kruger ei itse uskonut saavansa edustuslupaa ja käytti sen vuoksi dopingaineita liian lähellä kisoja. Kanervan ja kumppaneiden hankkima lupa ei näin ollen ollutkaan Krugerille onnenpotku vaan, pahimmassa tapauksessa, päätös koko urheilu-uralle. Hän joutui matkustamaan toiselle puolelle maailmaa, pukemaan päälleen sinivalkoisen edustusasun, tekemään tutut maneerinsa tietoisena siitä, että ringistä on poistuttava päätä pudistellen. Kuinka kiekonheittäjä epäonnistuu uskottavasti? Onko sitäkin harjoiteltava? Entä kuinka ikävä epäonnistuminen selitetään uskottavasti toimittajien tenteissä?
Tapaus-Kruger sisältää trillerin aineksia. Toivottavasti fiktiivisen sellaisen. Jos Kruger "löytää tasonsa" syyskuun alun Ruotsi-Suomi-maaottelussa, epäilykset heräävät.
Talonmiehemme ennustus tuli mieleeni, kun kiskoin itseni TV:n äärelle kiekonheiton karsintaan. Totta tosiaan, esitys oli täysin toista mitä tältä kisojen konkarilta oli totuttu näkemään! Mielessäni alkoi pyöriä mielikuvia katkenneista sauvoista ja - niin - salaperäisistä talonmiehistä.
Kuuntelin kiekonheittäjän kommentteja, enkä nähnyt kasvoilla suurtakaan surua, vaikka odotukset olivat olleet kovat. Katsoi vain urheasti eteenpäin, vaikka oli hetki sitten epäonnistunut elämänsä kilpailussa. Heittänyt kauden huonoimman tuloksen vaikka itse sanoi ennen kisaa omaavansa eväät 70-metrisiin!
Toinen puoli minusta halusi uskoa miestä. Että kyse oli vääränlaisesta heittoalustasta, uudesta edustusasusta (?), yliyrittämisestä ja ties mistä. Toinen puoli näki miehen kasvoilla petoksen merkit. Paha maku suussa aloin miettiä mitä kaikkea mahdollinen petos merkitsee.
Kruger ei itse uskonut saavansa edustuslupaa ja käytti sen vuoksi dopingaineita liian lähellä kisoja. Kanervan ja kumppaneiden hankkima lupa ei näin ollen ollutkaan Krugerille onnenpotku vaan, pahimmassa tapauksessa, päätös koko urheilu-uralle. Hän joutui matkustamaan toiselle puolelle maailmaa, pukemaan päälleen sinivalkoisen edustusasun, tekemään tutut maneerinsa tietoisena siitä, että ringistä on poistuttava päätä pudistellen. Kuinka kiekonheittäjä epäonnistuu uskottavasti? Onko sitäkin harjoiteltava? Entä kuinka ikävä epäonnistuminen selitetään uskottavasti toimittajien tenteissä?
Tapaus-Kruger sisältää trillerin aineksia. Toivottavasti fiktiivisen sellaisen. Jos Kruger "löytää tasonsa" syyskuun alun Ruotsi-Suomi-maaottelussa, epäilykset heräävät.
Kommentit