Kortti joka jäi käteen

Sanotaan suoraan, äänestin Nils Torvaldsia. En ollut ainoa Ikuri A-vaalipiirissä, mutta ei meitä montaa ollut. Syy valintaani on yksinkertainen: minua puhutteli syvästi Torvaldsin lukeneisuus ja tapa hahmottaa maailmaa. Näin hänessä Tsekin entistä presidenttiä Vaclav Havelia. Havel oli kirjailija ja filosofi, jolla oli kyky nähdä kauas. Pidin tavasta, jolla Torvalds kykeni luotaamaan tulevaisuutta menneestä käsin ja miten hän valaisi yksittäisen esimerkin kautta yleisempiä kehityslinjoja. Sitä vastoin en voi ymmärtää sitä, miten miehen lukeneisuus luettiin hänelle tappioksi.

Torvaldsin Nato-kanta ei ollut miinus, se oli yksi keskeisistä syistä valintaani. Olisin halunnut kuulla, miten Niinistö ja Torvalds olisivat yhdessä hahmotelleet geopolitiikan syviä virtoja ja esimerkiksi ja erityisesti Venäjän tulevaa kehitystä. Meidän kannaltamme Venäjä on ja pysyy keskeisenä, koska maantieteelle emme mahda mitään.

Käytännössä Suomen Nato-jäsenyys ei ole mahdollinen. Kansan kyky lukea rivien välejä ei ole samanlainen kuin se oli 90-luvun alussa. Silloinhan poliitikkojemme piti saada neuvoa-antavassa äänestyksessä kansa ymmärtämään, että EU:hun mennään turvallisuuspoliittisista syistä vaikka poliitikot puhuivat ummet ja lammet kaikista muista asioista kuten taloudellisista syistä ja ”pöydistä joiden ääressä tehdään tärkeimmät päätökset”. Venäjän uhkasta ei saanut argumentoida, koska virallisesti Venäjä ei silloinkaan ollut uhka. Kansa ymmärsi, että on se. Kansanäänestyskeskustelussa vastapuolella oli Väyrynen, joka totesi aivan oikein, että EU-jäsenyyden seurauksena päätösvaltaamme valuu Brysseliin. Väyryselle naurettiin jo tuolloin. Siksi hänen sanomisiaan väheksyttiin. Ehkä siksi niin moni äänesti jäsenyyden puolesta; he eivät halunneet identifioitua Väyryseen?


Euroopan Unioniin mentiin siis ennen muuta turvallisuuspoliittisista syistä. Päättyneen vaalikamppailunkin aikana on monella suulla sanottu, että hädän tullen EU:sta ei ole tulossa minkäänlaista apua. Yhtälailla on todettu, että Naton 5. artiklaa (jäsenmaiden velvoitetta puolustaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta) ei ole kertaakaan testattu. No mistäköhän syystä? Juuri tuon 5. artiklan vuoksi?

EU:sta ei ole tulossakaan turvallisuuspoliittista organisaatiota, vaikka Merkel on sellaista ääneen pyöritellyt. Suomelle tuollainen kehityslinja olisi hyvä asia, koska meidän ei tarvitsisi alistaa asiaa kansanäänestykseen. Se ei ole kuitenkaan realistista, koska EU:n Nato-maiden ei kannata olla mukana kahdessa sotilaallisessa järjestössä. Miksi sitten Merkel puhui sellaisesta vaihtoehdosta? Kenties Trumpin typeryys otti häntä pattiin? Kenties hän halusi kertoa Trumpille, että meillä on muitakin kumppaneita. Jos ja kun Nato-maat lisäävät maksuosuuksiaan, ne tulevat vaatimaan lisää määräysvaltaa Natossa. Natosta kehittynee ei-amerikkalaisempi eli se tullee palvelemaan paremmin muidenkin jäsenmaiden turvallisuuspoliittisia intressejä esimerkiksi kybersodankäynnin uhkan edessä. Venäjä ei jatkossa pysty vaikuttamaan yhtä tehokkaasti Amerikan presidentinvaaleihin?

Faktat pöytään!

• Kyllä, Venäjä on meille turvallisuuspoliittinen uhka. Venäjä on valtavan kokoinen maa, jonka hallitseminen on vaikeaa ilman keskushallinnon tiukkaa otetta. Putin on maan diktaattori ja propagandan ansiosta hyvin suosittu sellainen. Mutta mitä tapahtuu Putinin kauden jälkeen? Diktaattoreilla on paha tapa kuvitella olevansa kuolemattomia. Syntyykö valtataistelu? Hajoaako Venäjä, kuten Torvalds on ennustellut?

•  Geopoliittisesti Suomi on siis edelleen yksin. Meidän olisi pitänyt liittyä Natoon samassa yhteydessä, kun menimme EU:hun. Nyt se on myöhäistä, koska Venäjä on vahva. Suomi tarvitsisi ulkopoliittista turvaa, mutta sellaista voi saada vain Natolta. Nato-ovi on suljettu, koska neuvoa-antavaa kansanäänestystä on käytännössä mahdoton välttää. Poliitikot ovat vuosikymmenten ajan argumentoineet, että a) Venäjä ei ole uhka ja b) Natoon ei olla menossa. Torvaldsin 1.5 prosenttia on varoittava esimerkki. Myönteinen Nato-kanta on edelleen ”kuoleman suudelma” poliitikolle.

Mitä meille siis jää? Meille jää hämärä Nato-optio. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se on viesti Venäjälle: ”Jos alatte uhkailla meitä, haemme Natoon.” Edellä mainituista syistä kyseessä on siis bluffi. Valitettavasti Venäjäkin tietää tämän. Olemme siis Venäjän taskussa. Toivokaamme, että Ruotsi ei hae Natoon. Ja toivokaamme, että Putin elää ikuisesti.