Niin on miltä näyttää?
Sain tiukkaa palautetta edellisestä kolumnitekstistäni "Pyytämättä ja yllättäen?". Että se oli "yli hilseen", "isku vyön alle" ja "täyttä paskaa", ja että "ei Ruokanen sellaista tekisi". Tuntui siltä, että minun on jollakin tapaa vastattava palautteeseen.
Tekstin oli tarkoitus olla ironialla höystetty media-analyyttinen teksti. Palautteesta päätellen se epäonnistui surkeasti! Valitan.
Rohkenen silti nostaa esiin muutamia tekstiäni puolustavia argumentteja: onko mielestäsi siis sattumaa, että Suomen Kuvalehti julkaisi kuntakartan juuri tähän aikaan? Että sillä ei ole mitään yhteyttä meneillään oleviin vaaleihin? Yhden kommentoijan tavoin uskon myös Ruokasen olevan "hyvä mies", mutta lehtien tavoitteena on saada lehtensä myydyksi. Ja siinä paras tapa on provosoida. Suomen Kuvalehti kuluu myös minun käsissäni. Se on asiallinen ja pätevä ja luotettavakin. Silti se mediapelaa siinä missä muutkin mediat. Tavallisen sukankuluttajan näkökulmasta tärkeintä on havaita se, miten häneen yritetään vaikuttaa! Vai luuleeko joku, että Marco Bjurström oli sattumalta juontamassa Sauli Niinistön vaalitilaisuutta?
Haluan alleviivata sitä, että tarkoitukseni ei ollut mustamaalata Väyrystä. Olisin ehdottomasti halunnut hänen pääsevän toiselle kierrokselle. Pelkään sitä, että Haavisto-Niinistö-asetelma syventää kansakunnan kahtiajakoa. On olemassa suuri vaara, että kannattajakuntien jakolinja kulkee nuorison ja vanhemman polven välissä ja sellainen olisi tuhoisaa. Väyrynen-Niinistö-asetelmassa jakolinja olisi kulkenut kaupungit-maaseutu-välillä, siis jakolinjalla, joka on muutenkin olemassa.
Minäkään en kannata kuntien pakkoliitoksia. On täysin selvää, että jotakin kuntien katastrofaaliselle taloustilanteelle täytyy tehdä, mutta pakkoliitosten kaltaisten mahtikäskyjen antaminen ylhäältä alas on paitsi moraalisesti väärin, niin se myös tuhoaa kuntalaisten halun vaikuttaa omiin asioihinsa. Kuntaliitoksia pitäisi toteuttaa vain sellaisessa tilanteessa, jolloin molemmat osapuolet sitä haluavat ja sillä voidaan todistetusti parantaa palveluita ja kyseisten kuntien taloudellista tilannetta pitkällä tähtäimellä. Isoissa kuntakeskuksissa päätöksenteko etääntyy kuntalaisista. Pienissä kunnissa asukkaat tuntevat päätöksentekijät ja
Urjalan kannalta suurin ongelma lienee kunnan hankala ikärakenne. Ainoa pitkän tähtäimen ratkaisu on yritysten ja lapsiperheiden houkutteleminen kuntaan. Kuntaliitos johtaisi palvelurakenteen osittaiseen alasajoon ja se olisi tuhoisaa. Urjalan sijainti on kuitenkin edullinen. Tampereella asuntojen hinnat jatkavat nousuaan. Siksi Tampereen puoleinen osa Urjalasta (esim. Ruokola) on hyvinkin houkutteleva vaihtoehto asuinpaikaksi.
Tekstin oli tarkoitus olla ironialla höystetty media-analyyttinen teksti. Palautteesta päätellen se epäonnistui surkeasti! Valitan.
Rohkenen silti nostaa esiin muutamia tekstiäni puolustavia argumentteja: onko mielestäsi siis sattumaa, että Suomen Kuvalehti julkaisi kuntakartan juuri tähän aikaan? Että sillä ei ole mitään yhteyttä meneillään oleviin vaaleihin? Yhden kommentoijan tavoin uskon myös Ruokasen olevan "hyvä mies", mutta lehtien tavoitteena on saada lehtensä myydyksi. Ja siinä paras tapa on provosoida. Suomen Kuvalehti kuluu myös minun käsissäni. Se on asiallinen ja pätevä ja luotettavakin. Silti se mediapelaa siinä missä muutkin mediat. Tavallisen sukankuluttajan näkökulmasta tärkeintä on havaita se, miten häneen yritetään vaikuttaa! Vai luuleeko joku, että Marco Bjurström oli sattumalta juontamassa Sauli Niinistön vaalitilaisuutta?
Haluan alleviivata sitä, että tarkoitukseni ei ollut mustamaalata Väyrystä. Olisin ehdottomasti halunnut hänen pääsevän toiselle kierrokselle. Pelkään sitä, että Haavisto-Niinistö-asetelma syventää kansakunnan kahtiajakoa. On olemassa suuri vaara, että kannattajakuntien jakolinja kulkee nuorison ja vanhemman polven välissä ja sellainen olisi tuhoisaa. Väyrynen-Niinistö-asetelmassa jakolinja olisi kulkenut kaupungit-maaseutu-välillä, siis jakolinjalla, joka on muutenkin olemassa.
Minäkään en kannata kuntien pakkoliitoksia. On täysin selvää, että jotakin kuntien katastrofaaliselle taloustilanteelle täytyy tehdä, mutta pakkoliitosten kaltaisten mahtikäskyjen antaminen ylhäältä alas on paitsi moraalisesti väärin, niin se myös tuhoaa kuntalaisten halun vaikuttaa omiin asioihinsa. Kuntaliitoksia pitäisi toteuttaa vain sellaisessa tilanteessa, jolloin molemmat osapuolet sitä haluavat ja sillä voidaan todistetusti parantaa palveluita ja kyseisten kuntien taloudellista tilannetta pitkällä tähtäimellä. Isoissa kuntakeskuksissa päätöksenteko etääntyy kuntalaisista. Pienissä kunnissa asukkaat tuntevat päätöksentekijät ja
Urjalan kannalta suurin ongelma lienee kunnan hankala ikärakenne. Ainoa pitkän tähtäimen ratkaisu on yritysten ja lapsiperheiden houkutteleminen kuntaan. Kuntaliitos johtaisi palvelurakenteen osittaiseen alasajoon ja se olisi tuhoisaa. Urjalan sijainti on kuitenkin edullinen. Tampereella asuntojen hinnat jatkavat nousuaan. Siksi Tampereen puoleinen osa Urjalasta (esim. Ruokola) on hyvinkin houkutteleva vaihtoehto asuinpaikaksi.
Kommentit