Miten sinä opettaisit politiikkaa?
Oheinen kirjoitus on vastaus sunnuntain 9.1.2011 Aamulehden tekstiin. Se löytyy oheisen linkin avulla:
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194661566779&p=1194626958999&pagename=KALWrapper
Olen opettanut yhteiskuntaoppia yli kymmenen vuotta yläkoulussa ja lukiossa. Työ on vaikeaa, koska tänä aikana nuorten pohjatieto politiikasta on vuosi vuodelta heikentynyt. Nuorilla ei siis ole minkäänlaista valmista rakennetta, mihin uutta tietoa sijoittelisivat.
Miksi nuoriso tietää vähemmän politiikasta? Kotona ei enää keskustella politiikkaan liittyvistä teemoista. Toisaalta myös poliittisella kentällä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuka tänä päivänä tekee lopulliset päätökset asioista? Perustuslakimme mukaan päätösvalta kuuluu eduskunnalle, mutta käytännössä kaikki merkittävät aloitteet tulevat hallitukselta ja eduskunta leimaa päätökset äänestyksissään.
Politiikan opettaminen on parhaillaan sitä, että pohditaan eri vaihtoehtoja ja mietitään, miten kukin oppilas jonkin asian ratkaisisi. Puolueet ovat politiikassa avainasemassa, koska niiden tehtävänä on koota mielipiteet ja esittää niiden mukaisia toimintaratkaisuja. Mutta miten SINÄ määrittelisit SDP:n, Kokoomuksen tai Keskustan kannan oppilaillesi esimerkiksi huoltosuhteen ratkaisemiseen liittyvissä kysymyksissä!
Oppikirjassa kerrotaan selkeästi kuinka esimerkiksi kunnan hallinto toimii, mutta asia on selkeä vain kirjan sivuilla. Opettajana olet vaikean ratkaisun edessä: opetatko niin kuin asian pitäisi olla vai niin kuin asia todellisuudessa on, eli taloudellinen realismi ratkaisee asiat riippumatta siitä, mikä oli oikein.
Käymme perinteisesti joka kevät ysiluokkalaistemme kanssa tutustumassa eduskuntataloon ja sen toimintaan. Olimme toissa keväänä tapaamassa Kokoomuksen kansanedustajaa. Eräs oppilas rohkaistui kysymään häneltä, onko hänellä mielestään vaikutusvaltaa. ”Ainoa tapa vaikuttaa asioihin, on saada oma asia hallitusohjelmaan. Ja siinä saattaa hyvinkin kulua kymmenen vuotta.”
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194661566779&p=1194626958999&pagename=KALWrapper
Olen opettanut yhteiskuntaoppia yli kymmenen vuotta yläkoulussa ja lukiossa. Työ on vaikeaa, koska tänä aikana nuorten pohjatieto politiikasta on vuosi vuodelta heikentynyt. Nuorilla ei siis ole minkäänlaista valmista rakennetta, mihin uutta tietoa sijoittelisivat.
Miksi nuoriso tietää vähemmän politiikasta? Kotona ei enää keskustella politiikkaan liittyvistä teemoista. Toisaalta myös poliittisella kentällä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuka tänä päivänä tekee lopulliset päätökset asioista? Perustuslakimme mukaan päätösvalta kuuluu eduskunnalle, mutta käytännössä kaikki merkittävät aloitteet tulevat hallitukselta ja eduskunta leimaa päätökset äänestyksissään.
Politiikan opettaminen on parhaillaan sitä, että pohditaan eri vaihtoehtoja ja mietitään, miten kukin oppilas jonkin asian ratkaisisi. Puolueet ovat politiikassa avainasemassa, koska niiden tehtävänä on koota mielipiteet ja esittää niiden mukaisia toimintaratkaisuja. Mutta miten SINÄ määrittelisit SDP:n, Kokoomuksen tai Keskustan kannan oppilaillesi esimerkiksi huoltosuhteen ratkaisemiseen liittyvissä kysymyksissä!
Oppikirjassa kerrotaan selkeästi kuinka esimerkiksi kunnan hallinto toimii, mutta asia on selkeä vain kirjan sivuilla. Opettajana olet vaikean ratkaisun edessä: opetatko niin kuin asian pitäisi olla vai niin kuin asia todellisuudessa on, eli taloudellinen realismi ratkaisee asiat riippumatta siitä, mikä oli oikein.
Käymme perinteisesti joka kevät ysiluokkalaistemme kanssa tutustumassa eduskuntataloon ja sen toimintaan. Olimme toissa keväänä tapaamassa Kokoomuksen kansanedustajaa. Eräs oppilas rohkaistui kysymään häneltä, onko hänellä mielestään vaikutusvaltaa. ”Ainoa tapa vaikuttaa asioihin, on saada oma asia hallitusohjelmaan. Ja siinä saattaa hyvinkin kulua kymmenen vuotta.”
Kommentit
Omasta mielestäni pieniä asioita joihin voit vaikuttaa ei nähdä vaikuttamisena tai politiikkana. Politiikka sanana tarkoittaa ihmisille enemmän suuria linjauksia esimerkiksi veroista ja puoluepolitiikkaa.
Ihmiset eivät usko enää, että päätösten vastustamisella on merkitystä tai, että poliitikot pitäisivät lupauksensa. Ihmiset ovat tottuneet sopeutumaan päätöksiin ja sitä kautta passivoituneet vaikuttamisessa. Toivo asioihin vaikuttamiseen on menetetty.
Mitä järkeä on äänestää jos mitään ei tapahdu?
Valitettavasti moni ajattelee edellä mainitusti. Ihmiset eivät enää näe niitä pieniä asioita joihin voisivat vaikuttaa esim, vanhempainneuvostossa, kolujen oppilaskunnissa ja asiakaspalautekin on vaikuttamista. Asiakaspalautteen avulla on mahdollisuutta poistaa E621 ruokalan ruuasta. Tieto siitä, että on saanut jotain pientäkin muutosta aikaa saa hymyn huulille, vaikka olisi juuri oppinut, että mikrolainojen antaminen ei ehkä poistakkaan maailmansta köyhyyttä.
Mutta onko mitään järkeä tuhlata kymmeniä tunteja puhumalla eduskunnasta, presidentistä ja hallituksesta peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa? Pitäisikö puhua enemmän kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista?