Uhrivalmius
J. K. Paasikivi sanoi vuonna 1945, että tosiasioitten tunnustaminen on viisauden alku. Suomi oli tuolloin historiallisessa käännekohdassa; oli tultu sellaiseen pisteeseen, ettei voitu enää jatkaa samalla ladulla. Oli valittava uusi tie.
Olemme jollakin tavalla samanlaisessa tilanteessa. Maatamme ei uhkaa miehitys, mutta Suomen valtio on ajautumassa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen. Menot uhkaavat kasvaa liian suuriksi suhteessa tuloihin. Tulojen lisääminen on nykytilanteessa erittäin vaikeaa, koska talouden kasvu on hidastunut, eikä näköpiirissä ole uutta pitkää nousukautta. Menojen kasvun taustalla on Suomen demografinen muutos: liian moni suomalainen siirtyy eläkkeelle suhteessa työmarkkinoille tulevaan väestöön. Työn tuottavuus aiheuttaa myös huolta, me suomalaiset syystä tai toisesta emme saa työtämme tehtyä yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin.
Ongelmat eivät ole tulleet eteemme yllättäen. Suurten ikäluokkien eläköityminen on ollut tiedossa vuosikymmenet. Valitettavasti päättäjillä ei ole ollut ”tahtotilaa” tehdä riittäviä päätöksiä. Toisaalta me suomalaiset olemme tehneet parhaamme uudistusten jarruttamiseksi. Vanha polvi ei hyväksy eläkeiän korotusta ja haluaa pitää kiinni oikeudestaan jäädä varhaiseläkkeelle. Nuori polvi ei halua muutoksia opiskeluajan pituuksiin jne.
Päätösten siirtäminen aina eteenpäin vaikeuttaa niiden ratkaisemista. Saattaa olla, että H-hetki on jo mennyt ohi esimerkiksi eläkeiän korottamisen suhteen. Nyt olennaista olisi saada verotulot nousuun jollakin rakentavalla keinolla. Pääomaverotus on palautettava ja erilaiset ympäristöverot otettava käyttöön. Verotuksen korottaminen on kuitenkin sikäli hankala, että se voi vaikuttaa ostovoimaan, mikä alentaa kulutusta, lisää työttömyyttä ja pitkällä tähtäimellä vähentää verotuloja.
Demografiaan voi vaikuttaa, mutta täällä ei ole halukkuutta ottaa lisää ulkomaalaisia. Heidän perehdyttämisensä ei myöskään ole helppoa, osittain suomalaisten asenteellisuuden vuoksi. Se on kuitenkin muistettava, että Suomeen tulevat eivät automaattisesti siirry työttömyyskortistoon vaan perustavat omia yrityksiä ja tekevät paljon niitä töitä, jotka eivät valtaväestölle kelpaa.
Tärkein keino olisi saada lisää vientituloja. Investointeja on lisättävä ja uusia tuotantomenetelmiä kehitettävä. Ja suomalaisesta koululaitoksesta on pidettävä kiinni. Erilaisuus on hyväksyttävä, koska erilaiset ihmiset, äänekkäätkin persoonat, saavat uudenlaisia ideoita ja tuulettavat tunkkaisia ajatustapojamme.
69-vuotias edelleen töitä tekevä anoppini totesi minulle, että meistä suomalaisista on löydyttävä uhrivalmiutta. On tehtävä uhrauksia ja nähtävä vaivaa toistemme puolesta, jotta huominen voisi koittaa hitusen kirkkaampana. Niin Paasikivikin olisi meille sanonut.
Olemme jollakin tavalla samanlaisessa tilanteessa. Maatamme ei uhkaa miehitys, mutta Suomen valtio on ajautumassa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen. Menot uhkaavat kasvaa liian suuriksi suhteessa tuloihin. Tulojen lisääminen on nykytilanteessa erittäin vaikeaa, koska talouden kasvu on hidastunut, eikä näköpiirissä ole uutta pitkää nousukautta. Menojen kasvun taustalla on Suomen demografinen muutos: liian moni suomalainen siirtyy eläkkeelle suhteessa työmarkkinoille tulevaan väestöön. Työn tuottavuus aiheuttaa myös huolta, me suomalaiset syystä tai toisesta emme saa työtämme tehtyä yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin.
Ongelmat eivät ole tulleet eteemme yllättäen. Suurten ikäluokkien eläköityminen on ollut tiedossa vuosikymmenet. Valitettavasti päättäjillä ei ole ollut ”tahtotilaa” tehdä riittäviä päätöksiä. Toisaalta me suomalaiset olemme tehneet parhaamme uudistusten jarruttamiseksi. Vanha polvi ei hyväksy eläkeiän korotusta ja haluaa pitää kiinni oikeudestaan jäädä varhaiseläkkeelle. Nuori polvi ei halua muutoksia opiskeluajan pituuksiin jne.
Päätösten siirtäminen aina eteenpäin vaikeuttaa niiden ratkaisemista. Saattaa olla, että H-hetki on jo mennyt ohi esimerkiksi eläkeiän korottamisen suhteen. Nyt olennaista olisi saada verotulot nousuun jollakin rakentavalla keinolla. Pääomaverotus on palautettava ja erilaiset ympäristöverot otettava käyttöön. Verotuksen korottaminen on kuitenkin sikäli hankala, että se voi vaikuttaa ostovoimaan, mikä alentaa kulutusta, lisää työttömyyttä ja pitkällä tähtäimellä vähentää verotuloja.
Demografiaan voi vaikuttaa, mutta täällä ei ole halukkuutta ottaa lisää ulkomaalaisia. Heidän perehdyttämisensä ei myöskään ole helppoa, osittain suomalaisten asenteellisuuden vuoksi. Se on kuitenkin muistettava, että Suomeen tulevat eivät automaattisesti siirry työttömyyskortistoon vaan perustavat omia yrityksiä ja tekevät paljon niitä töitä, jotka eivät valtaväestölle kelpaa.
Tärkein keino olisi saada lisää vientituloja. Investointeja on lisättävä ja uusia tuotantomenetelmiä kehitettävä. Ja suomalaisesta koululaitoksesta on pidettävä kiinni. Erilaisuus on hyväksyttävä, koska erilaiset ihmiset, äänekkäätkin persoonat, saavat uudenlaisia ideoita ja tuulettavat tunkkaisia ajatustapojamme.
69-vuotias edelleen töitä tekevä anoppini totesi minulle, että meistä suomalaisista on löydyttävä uhrivalmiutta. On tehtävä uhrauksia ja nähtävä vaivaa toistemme puolesta, jotta huominen voisi koittaa hitusen kirkkaampana. Niin Paasikivikin olisi meille sanonut.
Kommentit