Uusi vuosi, Vanhasen kujeet
Matti Vanhasen päätös luopua Keskustapuolueen puheenjohtajuudesta yllätti allekirjoittaneen. Hän oli juuri selvittänyt kohdalleen osaneet pienet ja suuret karikot, viimeisimpänä vaalirahoitus- ja lautakasakohut. Luopumisessa oli kuitenkin jotakin vanhasmaista määrätietoisuutta: hän halusi taistella taistelunsa loppuun. Tätä taustaa vastaan tuntuukin oudolta, että hän kertoi olevansa jatkossa käytettävissä esimerkiksi ministeriksi. Viime vuosina suurilla puolueilla on katkeria muistikuvia väistyvistä puoluejohtajista, jotka ovat pelailleet omaa peliään kulisseissa vetäen mattoa uuden puheenjohtajan jalkojen alta.
Päätöksen perustelut "ontuvat". En ymmärrä alkuunkaan jalkaleikkausselitystä. Kyseessähän ei ymmärtääkseni ole akuutti vaiva vaan ns. kulumavika. Sekö ei voinut odottaa "parempia aikoja"? Sitä paitsi uskon, että Vanhasen ero ei tuo nostetta Keskustan kannatukseen. Pitkällä tähtäimellä voi käydä jopa päinvastoin. Kuten olen liian usein näissä teksteissä toitottanut, suomalaisessa politiikassa ei ainuttakaan valtiomiessarjalaista. Siinä tasapäisessä seurassa jopa Vanhanen on ollut, ainakin ajoittain, mies paikallaan. Virkamiesmäinen, harmaa ja lyhytnäköinen jne, mutta silti. Nyt Kokoomuksen jyräämiselle ei voi kukaan mitään. Jyrki Katainen tulee johtamaan Suomea ainakin seuraavan vuosikymmenen.
Keskustan ongelmat ovat tosiaan syvemmällä kuin Vanhasen persoonassa tai hallintotavoissa. Keskusta on lähes yhtä syvässä kriisissä kuin SDP. Pitkä hallitusvastuu ja määrätietoinen toiminta peruskannattajakunnan edustamia kantoja vastaan ei voi olla vaikuttamatta puolueen kannatukseen. Paula Lehtomäen todennäköinen valinta puheenjohtajaksi ei ratkaise mitään. Epäilen sitä, kuinka hän pärjää Kataiselle kulissien takana tai edessä. Lehtomäki ei ole edes vaikuttanut kauhean innokkaalta ryhtymään puheenjohtajaksi. Tuntuu siltä kuin hän olisi ehkä osittain mediaa miellyttääkseen leikkinyt ajatusleikkiä, miltä tuntuisi olla pääministeri. Saattaa jopa käydä niin, että Lehtomäki tuuraa hetken Vanhasta ja sattumapääministeri tekee näyttävän paluun uuden polven kera. Todennäköisesti hänen on silloin tyydyttävä soittamaan Kataisen bändissä kakkosviulua.
Päätöksen perustelut "ontuvat". En ymmärrä alkuunkaan jalkaleikkausselitystä. Kyseessähän ei ymmärtääkseni ole akuutti vaiva vaan ns. kulumavika. Sekö ei voinut odottaa "parempia aikoja"? Sitä paitsi uskon, että Vanhasen ero ei tuo nostetta Keskustan kannatukseen. Pitkällä tähtäimellä voi käydä jopa päinvastoin. Kuten olen liian usein näissä teksteissä toitottanut, suomalaisessa politiikassa ei ainuttakaan valtiomiessarjalaista. Siinä tasapäisessä seurassa jopa Vanhanen on ollut, ainakin ajoittain, mies paikallaan. Virkamiesmäinen, harmaa ja lyhytnäköinen jne, mutta silti. Nyt Kokoomuksen jyräämiselle ei voi kukaan mitään. Jyrki Katainen tulee johtamaan Suomea ainakin seuraavan vuosikymmenen.
Keskustan ongelmat ovat tosiaan syvemmällä kuin Vanhasen persoonassa tai hallintotavoissa. Keskusta on lähes yhtä syvässä kriisissä kuin SDP. Pitkä hallitusvastuu ja määrätietoinen toiminta peruskannattajakunnan edustamia kantoja vastaan ei voi olla vaikuttamatta puolueen kannatukseen. Paula Lehtomäen todennäköinen valinta puheenjohtajaksi ei ratkaise mitään. Epäilen sitä, kuinka hän pärjää Kataiselle kulissien takana tai edessä. Lehtomäki ei ole edes vaikuttanut kauhean innokkaalta ryhtymään puheenjohtajaksi. Tuntuu siltä kuin hän olisi ehkä osittain mediaa miellyttääkseen leikkinyt ajatusleikkiä, miltä tuntuisi olla pääministeri. Saattaa jopa käydä niin, että Lehtomäki tuuraa hetken Vanhasta ja sattumapääministeri tekee näyttävän paluun uuden polven kera. Todennäköisesti hänen on silloin tyydyttävä soittamaan Kataisen bändissä kakkosviulua.
Kommentit
Olisiko kyseessä Vanhasen kyllästyminen median ja tätä myöden kansan jatkuvaan piinamiseen. Olisiko Vanhasen kannatus enää noussut niin, että kansa taas luottaisi häneen?