M40

Jarkko Kinnunen Lontoossa 2012.

En ole koskaan halunnut liittyä facebookiin, koska en ole kokenut tarvetta jakaa vessakokemuksia. Nyt kuitenkin jaan jotakin ihan yksityisestä elämästäni. Maratonin startti on kahden tunnin kuluttua ja olen suorastaan paniikissa. Kyse ei ole siitä, että tämä olisi "ensimmäinen kertani". Jos Luoja suo, olen tänään saavuttanut viidennen plakaatin muistojeni mitalitaulukkoon. Olen paniikissa sen vuoksi, että en ole koskaan lähtenyt mihinkään urheilukoitokseen näin huonosti valmistautuneena. Ja koska keskeyttämiskynnys on Javier Sotomayorin riman korkeudella, reitiltä lähdetään muuten kuin juosten vain vaakatasossa, jalat edellä.

Viisas kysyy nyt: "Miksi, oi miksi?". Tyhmä vastaa: "Koska sanoin, vannoin ja vakuutin." Vastauksen olennainen sisältö selviää otsikosta. M-merkintä tarkoittaa miestä, 40 yli neljäkymmentävuotiaitten sarjaa. Jep, olen veteraani. Käännyin puolimatkan krouvista viime toukokuussa ja koskaan en ole niin monipuolisesti potenut erilaisia vaivoja kuin sen jälkeen. Minulla oli siis tarve osoittaa, että vielä poika jaksaa, vielä ei ole juna mennyt etc. Te höpinäitäni lukeneet miehet ymmärrätte kyllä. Miehen rinnalla kyllin kauan kulkeneet naiset ymmärtävät sen, että miehiä ei voi ymmärtää.

Yritän vielä hieman avata ajatusmaailmaani. Seurasitteko Lontoon olympialaisia? Itse katsoin, nautin ilmapiiristä, jalosta kilpailusta ja urheilun riemusta. Kuinka tarkkaan seurasitte juoksujen ym. maalintuloa ja muidenkin lajien sitä hetkeä, jolloin voittajalle selvisi se, että hän todella on kisan ykkönen? Juuri se hetki selittää sen, miksi minäkin kiinnitän numerolapun 117 rintaani. Voiton hetkellä, maaliviivan ylittäessään ihminen tietää saavuttaneensa jotakin. Kaikkensa antaneena, joka ikisen voimanrippeen tien varteen jättäneenä, jäljelle jää ihminen. Siinä hetkessä aikuinenkin on paljaimmillaan, kuin lapsi. Riisuttuna kaikesta teeskentelystä, rooleista ja pelaamisista. Eikä kyse ole siitä, että lähtisin kisaa voittamaan. Lähden häviämään. Nöyrtymään. Voittamaan vain oman mukavuudenhaluni. Testaamaan tahtoani. Maaliintulo on tahdon voitto. Ja vielä mä tahdon.

Sellaiset ovat siis allekirjoittaneen mietteet. Jos asia teitä yhtään kiinnostaa, voitte seurata homman etenemistä Varalan maratonin nettisivuilta.Ehkä joskus kerron, kuinka kävi. Jään teidän ja muiden läheisteni rukousten ja Luojani armon varaan. Sua kohti Herrani.

Ps. koska olen nyt lähtenyt avautumaan, paljastan toisenkin asian. Mainostan kaikille lukiolaisille tarjolla olevaa verkkokurssiani. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 3.9. eli maanantai. Sivu tiedot löytyvät osoitteesta:  http://kunnallisvaalit2012.wikispaces.com/

Loppusuora. Kiitos.